Posts Tagged ‘mustalintu’

Syysretki Säpin majakkasaarelle 4.10.2008

Tiistai, Lokakuu 7th, 2008

Yhdistyksen jo perinteeksi muodostunut syysretki Porin edustalla olevalle Säpin majakkasaarelle tehtiin lauantaina 4.10.2008. Retkellä oli mukana kolme veneellistä eli 34 yhdistyksen jäsentä, heistä naisia 9 ja nuorisojäseniä 4. Lisäksi saaressa oli puolenkymmentä Porilaista lintuharrastajaa.

Aamulla sää oli pilvinen, tuuli heikko ja ensimmäistä kertaa yhdistysretkillä merisumu peitti heti aamutuimaan saaren ja näkyvyys oli kehno. Onneksi usva hälveni pian, ilma kirkastui ja ja päästiin joukolla aloitamaan rantojen, ruovikkojen, katajapuskien, metsän sekä meren edustan tarkkailu kiikarein ja kaukoputkin.

 

Menomatkalla yllätti merisumu, jota Joel Nykänen veneen laidalla katselee. Kuva: Marianne Nykänen. 

Tuttu aloituspaikka Lännennokka tarjosi ensiveneessä saapuneille usvaisen niukasti aloituslajeja, kuten kala-, harmaa- ja merilokki, pilkkasiipi,silkkiuikku, härkälintu (2), sinisorsia, taveja, telkkiä, iso- ja tukkakoskeloita. Lännennokan ja Hanhiston väliltä lähti kosteikoista 2-3 taivaanvuohta ja yhdestä ruovikosta kuulivat muutamat ryhmät viiksitimaleita. Kahlaajista saatiin Hanhiston edustalta suosirri (9-10), tylli (3), valkoviklo, kapustarinta ja myöhemmin tundrakurmitsa. Tänäkään vuonna ei merisirriä osunut kenenkään optiikkaan.

Nuori kapustarinta seisoo kivellä Hanhiston edustalla.  Myöhemmin sen seuralaiseksi liittyi tundrakurmitsa. Kuva Olavi Kalkko.

 

Suosirrit lepäilivät Hanhiston rannan rakkolevällä.  Kuva: Olavi Kalkko.

Petopuoli jäi varsin niukaksi, vain merkikotka ja varpushaukka tavattiin. Rastaita, peippoja, järrejä, tilhiä, vihervarpusia, tiaisia, urpiaisia sekä punatulkkuja oli siellä täällä.  Metsän siimeksessä havaittiin myös mustapääkerttu. Sensijaan hippiäisiä oli runsasti kaikkialla ja niitä pääsi ihailemaan ja kuvaamaan aivan vierestä.

Säpin tyyppilaji hippiäinen ja nuorisojäsen Pyry Seppälä tarkkailevat toisiaan. Kuva Petri Seppälä.

Länsirannikolla on tänä syksynä ilmoitettu kohtalaisesti havaintoja vaeltavista tikoista. Tämä näkyi myös Säpin saaren metsiköissä, joissa käpytikkojen lisäksi havaittiin muutama palokärki, ainakin yksi pikkutikka ja pohjantikkoja.  Tikkapäivän kruunasi aina ihastuttava valkoselkätikka (naaras), jonka Kirsi ja Timo Nisula löysivät ja josta lajista on saarelta 5 aiempaa havaintoa tältä syksyltä.

Karinnokalla Jan-Mikael Nykänen etsii uusia lajeja mereltä.  Selän taakse jäi lehtometsikkö, jossa näyttäytyi valkoselkätikka.

Metsän siimeksestä löytyi naaras pohjantikka puupinoa tutkimasta. Kuva: Marianne Nykänen

Koko retken hienointa antia ja harvinaisinta herkkua oli kuitenkin tänä syksynä toinen Säpissä kuultu ja nähty taigakirvinen, joka viihtyi metsän reunamilla Hanhiston sonnihaan aitauksen vieressä. Onnea Kirsille ja Timolle spontaanin rarikirvisen löytämisestä, joka sitten porukalla määritettiin taigakirviseksi, ensin äänen ja koon perusteella ja lopullisesti pinnakelpoiseksi nähtynä kiikarein ja kaukoputkin. Suomessa taigakirvinen on varmimmin löydettävissä juuri Säpin saaressa ja viime vuosina aivan tällä samalla luonnonniityn ja metsänreunan kohdalla. Tämän syksyn aiempi taigakirvishavainto on ajalta 20.-24.9.

 

Kirsi ja Timo Nisula (etualla) löysivät rarikirvisen, joka osoittautui taigakirviseksi.  Tässä idän taigaa odotellaan näkösälle. Kuva: Petri Seppälä. 

Säppiretkeilylle on tavanomaista, että porukat hajaantuvat eri puolille saarta ja havaintoja tehdään siten, että kaikki eivät pysty näkemään tai kuulemaan jokaista havaittua lajia.  Joskus saaren sisäiset bongaukset onnistuvat, usein eivät. Niin kävi varmaankin taigakirvisen, valkoselkätikan, muflonin ja monen muunkin lajin osalta.  Uskon kuitenkin, että retken ydinanti jäi kuitenkin positiiviseksi. Uutena kokemuksena itselleni oli merisumun lisäksi majakan ympäristössä viihtynyt sonnikarja sekä Säpinlajina valkoselkätikka.

Viimeinen veneporukka kyytiä odottelemassa lähes tyynessä säässä. Kuva Marianne Nykänen.

Ilma oli lämmin ja luonto hehkui syksyistä väriloistoa. Sää oli upea, tyynen rauhallinen ja saimme nauttia luonnosta sen ollessa parhaimmillaan. On hienoa retkeillä hyvässä seurassa ja saada itse kukin omalta osaltaan ikimuistettavia kokemuksia saaren lintu- ja luontorikkauksista.  Paluumatkalla merenpinta oli lähes peilityyni ja turvallisesta venekyydistä vastasi jälleen Tommi Salokangas.

 

Nuorisojäsenet Kasperi Kukkola ja Pyry Seppälä tarkkailevat meren tyynehköä pintaa. Paluumatkalla sataman edustalla nähtiin mm. ruokki.

Retken lajilistaan kertyi 73 eri lajia.  Lisäksi Säpille uutena alalajina nähtiin nokivaris. Luettelo retkilajeista erikseen, alla  avainsanoissa muutamia retken aikana havaittuja lajeja.

Aarne

Staijausta Aspinniemessä

Tiistai, Elokuu 26th, 2008

Aspinniemi on muodostunut meikäläiselle vakituiseksi staijipaikaksi loppukesäisin ja syksyisin. Aspinniemestä voi nähdä ja havaita yllättävän monipuolisen linnuston, vaikkakin metsälajit jäävät ymmärrettävästi vähiin. Aspinniemen ruderaattialueella ja soralla on vuosien aikana oleskellut pulmusia ja ainakin kerran tunturikiuru. Kivitaskuja viihtyy alueella vakituisesti kesäiseen aikaan. Pikkutyllejäkin on jopa pesinyt alueella, mutta mm. koiranulkoiluttajien vuoksi pikkutyllien pesimisrauha on rikkoutunut. Viimeaikaisia uusia tulokkaita ovat olleet pikkuvarpuset, joiden tsilputtelu piristää kivasti väsyneen staijarin mieltä. Tiklejäkin näkee ja kuulee alueella säännöllisesti.  Jokaisella käynnillä on suositeltavaa kävellä Aspinniemen pensaikkoalue ja sorakenttä läpi, koska sieltä voi löytää mukavia lajeja.

Näkymä Aspinniemestä Näsijärvelle©Jukka T. Helin

Aspinniemestä on jo kuluvana loppukesänä havaittu moinpuolisesti lintuja. On voitu ihailla aikuisia kahlaajia vielä upeissa juhlapuhuissaan. Räyskiä on ollut monena päivänä paikallisina Siilinkarin kallioilla harmaalokkien joukossa. Siilinkarille laskeutui myös kerran pirkanmaalaisittain isohko meriharakkaparvi, jossa oli 23 lintua. Meriharakkaparven joukossa oli lisäksi pikkukuovi. Tundrakurmitsat, isosirrit ja punakuirit ovat ilahduttaneet pitkään staijanneen mieltä.

Merimetsoja näkee Näsijärvellä kiertelevinä ja paikallisina eri luodoilla. Toisinaan merimetsoja havaitsee selvästi muuttavina. Aika usein merimetsot kuitenkin tuntuvat kiertelevän Pyhäjärven ja Näsijärven välillä. Vaikka merimetsoista on julkisuudessa pyritty tekemään hieman “rikollinen” laji, merimetsojen näkeminen Näsijärvellä sykähdyttää aina ja se on merkki alkavasta lintusyksystä. Saa sitten nähdä, koska laji yrittää pesintää Näsijärvellä.

Tämän loppukesän aikana ei ole vielä havaittu runsasta sorsalintumuuttoa Aspinniemestä käsin. Mutta se voi alkaa milloin tahansa lähimpien päivien aikana. Sääennusteiden osuessa nappiin sorsalintumuuttoa ja muutakin muuttoa näkynee jo tämän loppuviikon kuluessa. Tällöin kannattaa jokaisen pyrkiä lähtemään ainakin hetkeksi katsastamaan Näsijärven paikallista ja muuttavaa lajistoa.

Orastavasta vesilintumuutosta antoivat esinäkymää eiliset (25.8.) nähdyt mustalintuparvet. Näsijärveltä saattaa tavata hyvänä muuttopäivänä satamäärin mustalintuja paikallisina tai muuttavina parvina. Mustalintuparvet ovat usein levottomia ja lentelevät selällä edes takaisin vaihtaen paikkaa. Eilen havaitsin Eero Niinikosken, Veijo Viertolan ja Olavi Kalkon kanssa yhteensä runsaat 250 mustalintua. Suurimmassa parvessa, joka lähti alkuillasta muutolle, oli yli 150 mustalintua.

Merikihujakin on jo tähän mennessä nähty kolme. Kihujen näkeminen Näsijärvellä ja niiden syöksyminen lokkien kimppuun on aina jännittävä elämys. Merikihuja ja toivottavasti muitakin kihuja tullaan näkemään tulevina päivinä lisää, etenkin jos sääolot ovat suosiolliset.

Viime sunnuntaina (24.8.) nuori muuttohaukkanaaras muutti Aspinniemen ohitse koukaten välillä korpin kimppuun. Se lensi läheltä Aspinniemen ja Siilinkarin välistä ja jatkoi hetken korppia kiusattuaan kohti Pyynikinharjua kadoten näkyvistä. Kaupin vesitornista nähtiin iltapäivästä toinen muuttohaukka. Aspinniemi on hyvä paikka tavata muuttava muuttohaukka Pirkanmaalla. Kerran muuttohaukka tipahti jopa paikalliseksi Siilinkarille. Hetken karilla istuttuaan pere jatkoi muuttoaan.

Osoituksena Aspinniemen ja Näsijärven hyvästä lajivalikoimasta ovat myös päivänpinnamiesten tiuhat käymiset paikalla. Nämä pinnamiehet kyselevät jo aamulla aikaisin, mitä tällä kertaa olisi tarjolla. Joskus kaivataan härkälintua, isokoskeloa, merimetsoa tai vain punakylkirastasta. Tarve riippuu kulloisenkin päivän pinnatilanteesta. Päivänpinnamiehet ovat usein kiireisiä, koska lajeja on etsittävä monesta eri paikasta. Toisinaan rantaan poiketaan nopeasti juustonhakumatkalla tai muulla kauppareissulla. Kuitenkin tuntuu siltä, että ainakin jotkut päivänpinnamiehet alkavat viihtyä Aspinniemessä entistä pitempään.

Päivänpinnamies Johan Tast keruumatkalla Aspinniemessä©Jukka T. Helin

 

Aspinniemeen on jokainen tervetullut havainnoimaan muuttavaa ja paikallista linnustoa kantastaijareiden ja kantaistujien joukkoon. Toivon mukaan jo lähipäivät tarjoavat lintujen havainnoijille runsaan muuttosaldon.

Aspinniemeen tultaessa Kekkosentien alittavan tunnelin jälkeen on pystytetty pysäköintikieltomerkki. YIT:n kanssa on kuitenkin sovittu, että pysäköinninvalvojien ei pitäisi puuttua sellaiseen lintujen tarkkailemiseen, joka tapahtuu välittömästi auton vierestä. Näin Aspinniemeä kyetään edelleenkin käyttämään tehokkaasti Näsijärven linnuston havainnoimiseen. Tästä joustavuudesta kiitos YIT:lle!

Ja sitten vain rantaan kiikareiden ja putkien kanssa!

Jukka T.